jaaha..... pitää vissiin toivottaa uuttavuotta 2013,miten se nyt näin pyörähti vuodet eteenpäin. nyt olen ollut todella saamaton kaikissa virkkaus ja näperrys töissä. ei sitten mitenkään saa aikaan mitään,töitä vaan tuherrtaa ja tuhertaa. pitää ottaa itseään vissiin niskasta kiinni jotenkin.

myönnettäköön tuli vähän eksynyt olo kun tuli tänne sivulle. ulkoasu muuttunut ja hyvä kun muistin edes tunnukset.

No niin vuosi on alkanut ja huristanut eteenpäin jonkin verran.
Kyllä tätäkin päivitystä nyhrättiin jonkin verran,joka ilta yritin aloittaa mut
aina jotain oli,ettei sitten saanut tehtyä.

Kyllä on blogin päivitys muutenkin ollut ihan untenmailla.
Aina kyllä on tullut otettua kuvia ja suunnitellut tekstejä,
ei ne vain ole sitten itsestään tänne ilmestyneet.

Nyt sitten ihmettelen täällä mitä muutoksia tänne on tehty.
Samalla mietin mistä mitäkin toimintoja löytyy.

Tässä pari kuvaa hankinnoista.
Äitini joululahja kissa ja minun pikkuinen lankakori.
Päätin kerralla hankkia kunnon lankakorin,ettei langat kävele ympäri mökkiä.
Myönnettäköön et kori on melkein täysi,vaikka kokoa on 60x60cm.


Tässä kissan rotkale,valitettavasti Severi kissa kateellisena pureksi hänen viiksensä.

Tässä sitten pieni lankakorini,kummankin teki tuttavani.

Keväällä kirjoitin meidän pienestä pääsiäis lapsesta,nimi ehdotusia tuli useita. Päätin sitten ehdotuksista arpoa nimen,kun en osannut päättää.
Kaikki olivat tosi kivoja,kiitos kaikille ehdottajille.
Lapsen nimeksi tuli sitten lopulta arvotuksi ALMA.

Roxanna 1.9.1995-10.4.2008

Hän oli vain lainaa,laina kesti hetken . Nyt kahdentoista vuoden hetki tuntuu lyhyeltä. Sain hetkeksi ystävyyden,karvaiset korvat,pehmoisen turkin ja heiluvan hännän. Nyt hän on poissa,toivon että annoin tarpeeksi ystävyyttä,hyvän elämän ja elämän lopun. Muistoissa ja kuvissa Roxanna on aina.

Aikaa on jo kulunut kolmatta vikkoa,vielä on kova ikävä. Kovasti kaipaan hänen tassujensa rapinaa ja kielen nuolaisua. Jotenkin olen ollut ihan siipi maassa,myöskin toinen koirani on ollut apeana.Joten ei ole oikein blogin kirjoitus inspiroinut,nyt alkaa jo vähän piristyä. Etenkin kun aurinko on ilmestynyt taivaalle iloisena ja lämpöisenä.

Pääsiäinen vilahti tosi nopeasti.
Etenkin kun pieniä lapsosia tupsahti maailmaan.
Minua ilahdutti etenkin,kun syntyi pienen pienen pieni itä-suomenkarjan vasikka.
 
Hän on todella pienen pieni,tässä ikää on n 8 tuntia.
Pientä kokoa voi verrata siihen,että hän on border collien korkuinen.
Painoa pienokaisella on n 16 kg,koostaan huolimatta hän on kova juomaan maitoa.
Näin pieni ei kylläkään jaksa kun 1,5 l kerralla,sitten pitää vähän nukkua välillä.
Tälläistä hippiäistä ei voi laskea ilman vahtimista,kävelemään navetassa.
Joten kannan välillä äitiä katsomaan,tässä vaiheessa on vielä kevyt kantaa.
Hänellä on niin pienet jalat,että voi jäädä ritilään kiinni.
Tämän takia myös,pitää olla ihan oljilla varustettu asumus tasapohjalla.

Tässä on jo ikää 4 päivää,kuten näkyy on jo vähän kasvanut.

Kuvassa pieni karvainen korva,kokoa korvalla on n10x6 cm.
Toisin sanoen saman kokoinen kun se muovinen eu-merkki,mikä pitäisi laittaa.
Tälläiseen vaan on huono sitä laittaa vielä,koska oikeaa paikkaa ei tahdo löytyä.

Nimeä lapsukaisella ei vielä ole,tänä vuonna kirjaimena on  A.
Äidin nimi on Tiuku,koska hän oli yhtä pieni syntyessään.
Otamme nimi ehdotuksia vastaan.

Onhan meillä lehteäkin luettu.

Tätä mieltä on vanhempieni kissa,Severi lehden sisällöstä.
Siis ei mitään kivaa juttua kissoille luettavaksi.

Tänään huomasin että,lumihanki todella kantaa hyvin.
Lunta on pellolla vielä 35-40cm,mutta lumihanki kestää todella hyvin painoa.
Traktorilla voi ajella ihan kuin maantiellä,uusi irtolumi pinnassa vain pöllysi.

Aurinkoisesta ilmasta ja lumen kestävyydestä innostuneena,
päätinkin lähteä tilus kävely retkelle.
Kaveriksi otin meidän joka paikan höylän.
Joka tietysti innostui asiasta,ei sitten tiennyt mitä tekisi.
Välillä pyöri ympyrää ja sitten hypitiin ympäriinsä,sekä haukuttiin iloisesti.
Kävelyllä sitten vielä juoksi edestakaisin,jolloin varmaan lenkkiä tuli 2x enemmän kun minul.

Löydettiin kaikkea kivaa.

Pikkulinnun pesäkolo odottelee jo kesäisiä asukkaita.
Puun olemme säästänee,kun huomasimme monena kesänä kolossa asukkaita olevan.

Puolukan varpuja auringossa.

Pääsiäispupujen jälkiä,jotka menivät.......

metsään päin. Lisää moisia kivoja jälkiä löytyi tosi paljon,
oli ihka uusia ja vanhempia pupun jälkiä.
Niitä karvainen kaverini tutki nenä hangessa.
Näimme myös oravan,hiiren yms.jälkiä jotka olivat myös mielenkiintoisia.

Lopuksi löysimme vielä

Ihania pieniä pajunkissoja.Joten näillä toivotamme kaikille lukijoille.
 
HYVÄÄ JA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ!